Vuosi 2020 tiiviisti

Maksut ja etuudet

Työttömyysvakuutusmaksuja saatiin kerättyä hyvin koronaviruspandemiasta huolimatta

Vuonna 2020 maksuja kerättiin työnantajilta yhteensä 1 019 miljoonaa euroa ja palkansaajilta yhteensä 1 073 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusmaksut saatiin kerättyä hyvin koronaviruspandemiasta johtuvasta hankalasta talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta. Työttömyysvakuutusmaksut määrättiin lähes kokonaan tulorekisteristä saatujen toteutuneiden palkkojen mukaan. Vuoden 2020 lopussa hyväksyttiin lakimuutos, jonka myötä työttömyysvakuutusmaksujen ennakkomalli poistuu vuoden 2021 alusta.

Koronaviruspandemian hillitsemisen seurauksena työttömien työnhakijoiden, erityisesti lomautettujen, määrä kasvoi huomattavasti maaliskuusta 2020 alkaen. Kasvaneiden työttömyysturvamenojen kattamiseksi työttömyysvakuutusmaksuja nostettiin vuodelle 2021.

Työttömyysvakuutusmaksut

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut,
työnantajat (milj. euroa)

Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston työnantajilta keräämät työttömyysvakuutusmaksut viimeisen viiden vuoden ajalta vuodesta 2016 vuoteen 2020 saakka. Työnantajilta kerätyt maksut ovat laskeneet joka vuosi vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 2016 Työllisyysrahasto keräsi työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta yhteensä 2 109 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 1 824 miljoonaa euroa, vuonna 2018 noin 1 508 miljoonaa euroa, vuonna 2019 noin 1 278 miljoonaa euroa, ja vuonna 2020 maksuja kerättiin yhteensä noin 1 019 miljoonaa euroa.

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut,
palkansaajat (milj. euroa)

Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston palkansaajilta keräämät työttömyysvakuutusmaksut viimeisen viiden vuoden ajalta (2016–2020). Palkansaajilta kerätyt maksut ovat nousseet vuosittain vuodesta 2016 vuoteen 2018 saakka. Vuodesta 2019 alkaen palkansaajilta kerätyt maksut ovat laskeneet. Vuonna 2016 Työllisyysrahasto keräsi työttömyysvakuutusmaksuja palkansaajilta yhteensä 870 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 1 242 miljoonaa euroa, vuonna 2018 noin 1 519 miljoonaa euroa, vuonna 2019 noin 1 379 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 yhteensä noin 1 073 miljoonaa euroa.

Aikuiskoulutusetuuksien suosio kasvoi

Aikuiskoulutusetuudet koostuvat aikuiskoulutustuesta ja ammattitutkintostipendistä. Vuonna 2020 aikuiskoulutustuen saajien määrä nousi huomattavasti ja myös ammattitutkintostipendejä myönnettiin hieman aikaisempaa vuotta enemmän. Vuonna 2020 aikuiskoulutustukea maksettiin 27 066 henkilölle yhteensä 186,9 miljoonaa euroa. Ammattitutkintostipendejä myönnettiin 26 511 kappaletta. Aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendejä myönnettiin yhteensä noin 197 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua noin 6 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Aikuiskoulutustuki uudistui elokuusta 2020 alkaen. Uudistuksen tarkoituksena on muun muassa helpottaa työn ja opiskelun yhteensovittamista.

Ikoni: Aikuisopiskelijan etuudet

Edunsaajien lukumäärä (hlö)

Tässä kaaviossa on esitettynä edunsaajien lukumäärä vuositasolla ajalta 2016–2020. Aikuiskoulutustuen saajien määrä on noussut vuosittain vuodesta 2016 vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2016 aikuiskoulutustuen edunsaajia oli 23 480 henkilöä, vuonna 2017 edunsaajia oli 24 356 henkilöä, vuonna 2018 edunsaajia oli 24 848 henkilöä, vuonna 2019 edunsaajia oli 25 701 henkilöä. Vuonna 2020 edunsaajia oli yhteensä 27 066 henkilöä. Vuonna 2020 kaikista edunsaajista noin 22 393 henkilöä sai yrittäjän aikuiskoulutustukea tai vanhan lain mukaista aikuiskoulutustukea ja noin 4 673 palkansaajaa sai tukea uuden lain mukaan.

Maksetut aikuiskoulutustuet (milj. euroa)

Tässä kaaviossa on esitettynä maksetut aikuiskoulutustuet vuositasolla ajalta 2016–2020. Vuonna 2016 tukea maksettiin 189,2 miljoonaa euroa, vuonna 2017 tukea maksettiin 188,3 miljoonaa euroa, vuonna 2018 tukea maksettiin 173,5 miljoonaa euroa, vuonna 2019 tukea maksettiin 176,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 aikuiskoulutustukea maksettiin 186,9 miljoonaa euroa.

Myönnetyt ammattitutkintostipendit (kpl)

Tässä kaaviossa on esitettynä maksetut ammattitutkintostipendit vuositasolla ajalta 2016–2020. Myönteisten ammattitutkintostipendien päätösten määrä nousi vuodesta 2016 vuoteen 2018 saakka. Vuonna 2019 myönteisten päätösten määrä laski huomattavasti. Vuonna 2020 myönteisten päätösten määrä kasvoi hieman vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2016 myönteisiä päätöksiä annettiin 24 277, vuonna 2017 myönteisiä päätöksiä annettiin 24 588, vuonna 2018 myönteisiä päätöksiä annettiin 30 274, vuonna 2019 myönteisiä päätöksiä annettiin 26 187. Vuonna 2020 myönteisiä päätöksiä annettiin 26 511.

Maksetut ammattitutkintostipendit (milj. euroa)

Tässä kaaviossa on esitettynä maksetut ammattitutkintostipendit vuositasolla ajalta 2016–2020. Vuonna 2016 stipendejä maksettiin 9,7 miljoonaa euroa, vuonna 2017 stipendejä maksettiin 9,9 miljoonaa euroa, vuonna 2018 stipendejä maksettiin 12,2 miljoonaa euroa, vuonna 2019 stipendejä maksettiin 10,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 ammattitutkintostipendejä maksettiin yhteensä 10,6 miljoonaa euroa.

Talousluvut

Suhdannepuskurin nettovarallisuus laski

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1. luvun 3 §:n mukaan Työllisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi suhdannepuskuri.

Suhdannepuskurin lakisääteinen enimmäismäärä muuttui 1.1.2020 alkaen niin, että se vastaa kuuden prosenttiyksikön työttömyydestä aiheutuvia menoja. Työllisyysrahaston suhdannepuskurin nettovarallisuus oli 1 045 miljoonaa euroa vuoden 2020 lopussa.

Ikoni: helmitaulu

Suhdannepuskurin kehitys (milj. euroa)

Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston suhdannepuskurin nettovarallisuuden kehitys sekä puskurin lain määrittämät enimmäis- ja vähimmäismäärät viimeisen kymmenen vuoden ajalta (2011–2020). Suhdannepuskurin nettovarallisuus on noussut vuosittain vuodesta 2011 vuoteen 2013 saakka. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 saakka suhdannepuskurin nettovarallisuus laski huomattavasti. Vuodesta 2016 vuoteen 2019 saakka suhdannepuskurin nettovarallisuus on noussut vuosittain. Vuonna 2020 nettovarallisuus laski. Suhdannepuskurin lain määrittämät enimmäis- ja vähimmäismäärät laskivat vuodesta 2011 vuoteen 2012. Vuodesta 2012 vuoteen 2020 saakka lain määrittämät enimmäis- ja vähimmäismäärät ovat nousseet vuosittain. Vuonna 2011 suhdannepuskurin nettovarallisuus oli 293 miljoonaa euroa, lain määrittämä enimmäismäärä 1 256 miljoonaa euroa ja vähimmäismäärä -1 256 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 suhdannepuskurin nettovarallisuus oli 1 044 miljoonaa euroa, lain määrittämä enimmäismäärä 2 079 miljoonaa euroa ja vähimmäismäärä -2 079 miljoonaa euroa.

Avainluvut

 milj. euroa 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos
milj. euroa		 Muutos
%
TULOT
Työnantajamaksutulo 2 043 1 769 1 458 1 238 993 -246 -19,8 %
Palkansaajamaksutulo 870 1 243 1 519 1 379 1 073 -307 -22,2 %
Valtionosuus kassat 1 102 945 774 688 1 248 561 81,6 %
Omavastuumaksutulo 66 54 50 39 26 -13 -32,8 %
Nettorahoitustuotot -4 -5 -7 8 -16 -25
TULOT YHTEENSÄ 4 077 4 006 3 794 3 353 3 324 -29 -0,9 %
MENOT
Työttömyyskassat -1 581 -1 320 -1 068 -954 -1 372 419 43,9 %
Valtionosuus kassat -1 102 -945 -774 -685 -1 245 560 81,7 %
Eläketurvakeskus -846 -768 -620 -577 -870 293 50,8 %
Kansaneläkelaitos -167 -208 -228 -206 -207 2 0,8 %
Aikuiskoulutusetuudet -116 -151 -187 -187 -197 10 5,5 %
Työ- ja elinkeinoministeriö -23 -19 -20 -24 -25 1 5,6 %
Valtion Eläkerahasto -11 -13 -12 -8 -9 1 19,1 %
Vakuutusyhtiöt -1 0 0 0 0 0
Hallintokulut -12 -11 -13 -19 -21 2
MENOT YHTEENSÄ -3 859 -3 435 -2 921 -2 659 -3 947 1 288 48,4 %
KAUDEN TULOS 220 572 872 694 -623
NETTOVARALLISUUS -466 106 969 1 668 1 045

 

Sijoitukset

Vastuullista sijoitustoimintaa

Työllisyysrahasto harjoittaa sijoitustoimintaa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuvien kassaylijäämien sijoittamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi. Noudatamme vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Työllisyysrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli 1 831 miljoonaa euroa vuoden 2020 lopussa (1 020 milj. euroa vuonna 2019).

Ikoni: nuoli keskellä tikkataulua

Sijoitusten jakauma (%)

    Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston sijoittamien varojen jakautuminen eri sijoituskohteisiin. Varoista suurin osa oli viime vuonna sijoitettuna rahamarkkinoille sekä joukkovelkakirjalainoihin. Varoista oli tilivuoden 2020 lopussa sijoitettuina rahamarkkinasijoituksiin 1 127 miljoonaa euroa, joukkolainoihin 682 miljoonaa euroa, osakkeisiin 0 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 21 miljoonaa euroa.

    Sijoitusten tuotto (%)

    Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston sijoittamien varojen tuotto ja markkinoiden vertailutuotto prosentteina viiden vuoden ajalta vuodesta 2016 vuoteen 2020 saakka. Työllisyysrahaston sijoitettujen varojen tuotto vuonna 2016 oli 0,3 % ja markkinoiden vertailutuotto -0,1 %, vuonna 2017 tuotto oli 0,1 % ja markkinoiden vertailutuotto -0,3 %, vuonna 2018 tuotto oli -0,1 % ja markkinoiden vertailutuotto -0,6 %, vuonna 2019 tuotto oli 0,8 % ja markkinoiden vertailutuotto 1,9 %, ja vuonna 2020 tuotto oli -0,7 % markkinoiden vertailutuoton ollessa 0,1 %.

    Maksuvalmiuden turvaaminen

    Vastasimme koronaviruspandemian aiheuttamiin haasteisiin turvaamalla maksuvalmiutemme. Koronaviruspandemia muutti Suomen taloudellista toimintaympäristöä äkillisesti vuoden 2020 maaliskuusta alkaen, jolloin työttömien työnhakijoiden määrä alkoi nopeasti kasvaa. Aikajanakuvasta näkyvät viime vuoden keskeiset koronaviruspandemian aiheuttamat työllisyyden muutokset Suomessa sekä Työllisyysrahaston toimenpiteet maksuvalmiutensa turvaamiseksi.

    Työllisyys Suomessa
    maaliskuussa 2020

    Suomen kartta

    Taloudellinen aktiivisuus vähenee koronaviruksen leviämisen hillitsemisen seurauksena. Työttömien työnhakijoiden, erityisesti lomautettujen, määrä kääntyy nousuun.

    Suomen hallitus toteaa maan olevan koronatilanteen vuoksi poikkeustilanteessa ja ottaa käyttöön valmiuslain, jolla rajoitetaan muun muassa elinkeinotoimintaa.

    Työllisyysrahasto
    maaliskuussa 2020

    Työllisyysrahaston skenaariot työttömyyden kehityksestä ennustavat työttömyysturvamenojen moninkertaistuvan koronaviruspandemian seurauksena. Rahastossa aloitetaan valmistelut työttömyyspäivärahojen rahoituksen turvaamiseksi.

    Työllisyysrahasto vetoaa Suomen hallitukseen työttömyysturvan rahoituksen turvaamiseksi.

    Työllisyys Suomessa
    huhtikuussa 2020

    Suomen kartta

    Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta nousee huhtikuussa 16,5 prosenttiin ja on 7,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten.

    Työllisyysrahasto
    huhtikuussa 2020

    Työllisyysrahasto sopii uusista, yhteensä 800 miljoonan euron valmiusluottolimiiteistä (RCF) viiden pohjoismaisen pankin kanssa kahden vuoden juoksuajalle. Valmiusluottolimiiteillä on Suomen valtion takaus.

    Työllisyys Suomessa
    kesäkuussa 2020

    Suomen kartta

    Koronavirustartunnat pysyvät kesän ajan matalalla tasolla, ja työttömien työnhakijoiden määrä vähenee toukokuuhun verrattuna jonkin verran. Valtio alkaa rahoittaa lomautusajalta maksettavia ansiopäivärahoja peruspäivärahaa vastaavalla määrällä vuoden 2020 loppuun asti.

    Työllisyysrahasto
    kesäkuussa 2020

    Työllisyysrahasto turvaa maksuvalmiutensa laskemalla liikkeelle kaksi joukkovelkakirjalainaa, yhteismäärältään 1 200 miljoonaa euroa. 

    Työllisyys Suomessa
    elo–syyskuussa 2020

    Suomen kartta

    Koronatartuntojen määrä kääntyy nousuun syksyn myötä, mikä heikentää taloudellisia näkymiä monilla aloilla. Lomautettuja on elokuun lopussa vielä yli 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

    Työllisyysrahasto
    elo–syyskuussa 2020

    Työllisyysrahaston talousarvio 2021 vahvistetaan. Rahasto esittää vuoden 2021 työttömyysvakuutusmaksuihin korotuksia työttömyysmenojen kattamiseksi.

    Standard & Poor’s vahvistaa Työllisyysrahaston luottoluokitukseksi AA+ vakain näkymin.

    Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyysrahasto