Katsaus vuodesta 2020

Toimitusjohtajan katsaus

Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta hoidimme perustehtävämme hyvin

Lähdimme Työllisyysrahastossa vuoteen 2020 hyvistä taloudellisista asetelmista, joissa rahaston suhdannepuskuri oli lähes sallitussa enimmäismäärässään ja rahaston pitkäaikaiset lainat oli maksettu pois edellisenä vuonna. Vuoden 2020 alussa otimme myös onnistuneesti käyttöön tulorekisterin palkkatietojen hyödyntämisen aikuiskoulutusetuuksien käsittelyssä. Koronaviruspandemia aiheutti totaalisen muutoksen yhteiskuntien toimintaan kaikkialla maailmassa maaliskuussa 2020. Suomi ei ollut tästä poikkeus, ja tämä näkyi myös Työllisyysrahaston toiminnassa. Maaliskuun puolivälissä siirryimme lähes kokonaan etätöihin. Samalla henkilöstömme otti nopean etätyöloikan ja opetteli uusia työskentelytapoja.

Heti koronaviruspandemian alettua oli selvää, että muuttunut talous- ja työllisyystilanne aiheuttaa suuria haasteita rahaston taloudelle ja maksuvalmiudelle. Maaliskuussa Työllisyysrahaston hallitus vetosi Suomen hallitukseen rahaston maksuvalmiuden ja työttömyyspäivärahojen maksatuksen turvaamiseksi. Monilla eri toimenpiteillä ja hyvässä yhteistyössä valtiovallan sekä rahoituslaitosten kanssa voitiin varmistaa se, että merkittävästi kasvaneet työttömyysturvamenot saatiin rahoitettua ja ihmisten tarvitsema työttömyysturva maksettua. Työttömyysturvan rahoituksen turvaaminen oli meille erityisen tärkeä etappi, sillä työttömyysturva saattaa olla sitä saavien ihmisten ainoa tulonlähde, joka takaa heidän päivittäisen toimeentulonsa.

Toimia maksukyvyn turvaamiseksi

Työllisyysrahasto sopi keväällä viiden pohjoismaisen pankin kanssa yhteensä 800 miljoonan euron valmiusluottolimiiteistä, joihin saatiin valtion takaus. Kesäkuussa laskimme liikkeeseen kaksi joukkovelkakirjalainaa, jotka olivat yhteismäärältään 1 200 miljoonaa euroa.

Suomen valtio turvasi rahoitustamme myös sillä, että lomautuspäivärahoihin maksettiin peruspäivärahan suuruinen valtionosuus vuonna 2020. Tämä oli tärkeää, koska erityisesti lomautusmenot kasvoivat kevään ja kesän aikana.

Vuoden 2020 tulos, eli nettovarallisuuden muutos, oli hyvin merkittävästi alijäämäinen, jonka kattamiseksi käytimme suhdannepuskuriin keräämiämme varoja. Vuoden 2021 talousnäkymät ovat epävarmat, mutta odotuksissa on talouden kasvua, kun koronapandemia alkaa todennäköisesti rokotuksien myötä hellittää. Työttömien työnhakijoiden määrän arvioidaan kuitenkin pysyvän kohonneella tasolla vuonna 2021.

Elokuussa Työllisyysrahaston hallintoneuvosto päätti esittää sosiaali- ja terveysministeriölle maltillista korotusta vuoden 2021 työttömyysvakuutusmaksuihin ja turvata tällä tavoin rahaston kykyä kattaa työttömyysturvamenot.

Eduskunta hyväksyi aikuiskoulutustuen lakiuudistuksen keväällä 2020, ja se tuli voimaan elokuun alussa. Rahastossa valmistauduimme näihin tuleviin muutoksiin muun muassa uudella etuuksien asiointipalvelulla ja käsittelyjärjestelmällä sekä automatisoimalla maksuhakemusten käsittelyn. Kaikki hankkeen tavoitteet eivät toteutuneet alkuperäisen aikataulun mukaan, mutta pystyimme turvaamaan hakemusten käsittelyn ja aikuiskoulutustuen maksatuksen syksyn aikana yhteisillä ponnistuksilla. Valmistauduimme myös tulorekisterin seuraavaan vaiheeseen, jossa myöntämämme etuudet ilmoitetaan tulorekisteriin ja hakemusten käsittelyssä hyödynnetään tulorekisteriin ilmoitettuja etuustietoja 2021 alkaen.

Jatkuvaa kehittämistä

Vuonna 2020 teimme paljon yhteistyötä meille tärkeiden sidosryhmiemme kanssa. Jatkoimme Työllisyysrahaston tunnettuuden ja maineen tutkimista suuren yleisön sekä vaikuttajien keskuudessa. Tulokset kertoivat, että luottamus ja sidosryhmiemme tuki meihin säilyivät entisellä kohtuullisella tasolla.

Joulukuussa Suomen hallitus teki päätöksiä, jotka merkitsevät muutoksia Työllisyysrahaston toimintaan. Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat asteittain vuodesta 2023 alkaen. Samalla poistuu Työllisyysrahaston keräämä omavastuumaksu. Päätökseen liittyy uusi muutosturvapaketti, jonka Työllisyysrahasto rahoittaisi.

Vuoden lopussa sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvityshenkilöt arvioimaan, miten Työllisyysrahaston nykyiset tehtävät, tukimuodot ja palvelut työnantajille ja yksilöille tukevat jatkuvaa oppimista ja työkyvyn ylläpitämistä työnantajan, yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta olemme hoitaneet perustehtävämme hyvin vuoden 2020 aikana. Kaikki toimintamme perustuu osaavaan ja innostuneeseen henkilöstöön, ja siitä kaikki rahaston työntekijät ansaitsevat suuret kiitokset. Tämä vuosi on vaatinut meiltä kaikilta tiivistä ja hyvää yhteistyötä. Työllisyysrahaston toiminnan kehittäminen jatkuu myös vuonna 2021.

Janne Metsämäki

JANNE METSÄMÄKI
toimitusjohtaja