Vuosi 2023 tiiviisti
Maksut ja etuudet
Keräsimme työttömyysvakuutusmaksut onnistuneesti
Vuonna 2023 työttömyysvakuutusmaksujen taso pysyi vuoden 2022 tasolla, mutta työnantajan keskimääräisessä maksussa huomioitiin 1.1.2023 voimaan tulleen muutosturvan rahoitusta varten tehty erillinen 0,03 prosenttiyksikön maksujen korotus.
Työnantajat maksoivat työttömyysvakuutusmaksua yhteensä 1 413 (1 327) miljoonaa euroa ja omavastuu- ja muutosturvamaksua yhteensä 20 (22) miljoonaa euroa. Palkansaajien maksamat työttömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä 1 490 (1 424) miljoona euroa.
Taloudellisen epävarmuuden lisääntymisestä huolimatta saimme kerättyä työttömyysvakuutusmaksut hyvin, mistä kiitos kuuluu työnantajille, jotka huolehtivat sekä työnantajan että palkansaajan vakuutusmaksujen tilittämisestä rahastolle.
Tulorekisterin käyttö mahdollistaa laajan automaation maksujen keräämisessä: vuonna 2023 annoimme 99,1 (98,4) % maksupäätöksistä automaattisesti.
Työttömyysvakuutusmaksuprosentit alenevat vuonna 2024
Elokuussa 2023 esitimme työttömyysvakuutusmaksujen alentamista 1,4 prosenttiyksilöllä vuodelle 2024. Esityksen maksujen alentamisesta mahdollistivat näkymät taloudesta ja työllisyydestä, rahaston suhdannepuskuriin karttuneet varat sekä hallitusohjelman kirjausten arvioitu menoja alentava vaikutus. Tasavallan presidentti vahvisti vuoden 2024 maksuja koskevan lain joulukuussa 2023.
Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut,
työnantajat (milj. euroa)
Pylväskaavio, jossa Työllisyysrahaston työnantajalta keräämät työttömyysvakuutusmaksut vuosittain vuodesta 2019 vuoteen 2023. Vuonna 2019 maksuja kerättiin eniten 1 278 miljoonaa euroa. Vuosina 2020 kerättyjen maksujen määrä laski selvästi, mutta on sen jälkeen noussut tasaisesti vuosina 2021–2023. Vuonna 2023 maksuja kerättiin työnantajilta 1 433 miljoonaa euroa.
Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut,
palkansaajat (milj. euroa)
Pylväskaavio, jossa Työllisyysrahaston palkansaajilta keräämät työttömyysvakuutusmaksut vuosittain vuodesta 2019 vuoteen 2023. Vuonna 2019 maksuja kerättiin eniten 1 379 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 kerättyjen maksujen määrä on laskenut ja noussut sen jälkeen tasaisesti vuodesta 2021 vuoteen 2023. Vuonna 2023 maksuja kerättiin työnantajilta 1 490 miljoonaa euroa.
Aikuiskoulutustuen suosio on kasvanut vuosi vuodelta
Vuonna 2023 myönsimme aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendejä yhteensä 201 (189) miljoonaa euroa. Myönnettyjen aikuiskoulutusetuuksien rahamäärä kasvoi 6,4 % vuoteen 2022 verrattuna.
Viime vuosina olemme kehittäneet hakemuskäsittelyn automaatiota. Vuonna 2023 automaattisten maksupäätösten osuus oli jo 83,5 (78) % kaikista aikuiskoulutustuen maksupäätöksistä. Nostimme aikuiskoulutustukipäätösten automaatioastetta edelleen, toteuttamalla automaattisen käsittelyprosessin myös hakemuksille, joilla haetaan lisää tukioikeutta. Vuoden 2023 tukioikeuden jatkon hakemuksista 20,1 % sai automaattisen päätöksen. Lukua tarkasteltaessa on syytä huomioida, että automaatioratkaisu vietiin tuotantoon kesäkuussa.
Hallitusohjelman kesäkuinen lakkautuskirjaus käynnisti rahastossa mittavan muutoshankkeen
Kesäkuussa 2023 Petteri Orpon hallitus julkisti ohjelmansa, joka sisälsi kirjauksen aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta 1.8.2024 alkaen. Elokuussa sosiaali- ja terveysministeriö perusti säädöshankkeen valmistelemaan lakkautusta. Hankkeeseen sisällytettiin myös ammattitutkintostipendin lakkauttaminen. Hallituksen esitys aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta oli lausuntokierroksella 12.12.2023–5.1.2024. Lakiesitys annettiin eduskunnalle 15.2.2024.
Tieto aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta käynnisti etuuspalvelussa ja Työllisyysrahastossa mittavan muutoshankkeen, joka etenee ministeriön esittämän lakkautusaikataulun mukaisesti.
Aikuiskoulutustuen saajien lukumäärä (hlö)
Maksetut aikuiskoulutustuet (milj. euroa)
Kaavio, jossa viivalla maksetut aikuiskoulutustuet vuositasolla vuodesta 2019 vuoteen 2023. Tukea maksettiin 176,6 miljoonaa euroa uonna 2019. Vuonna 2020 maksettu määrä nousi 186,9 miljoonaan euroon ja laski vuosina 2021 ja 2022 noin 175 miljoonaan euroon. Vuonna 2023 tukea maksettiin 189,3 miljoonaa euroa.
Myönnetyt ammattitutkintostipendit (kpl)
Pylväskaavio, jossa myönteiset ammattitutkintostipendipäätökset vuositasolla vuodesta 2019 vuoteen 2023. Vuosina 2019, 2020 ja 2021 myönteisiä päätöksiä annettiin noin 26 000 kappaletta, vuonna 2022 vajaa 28 000 kappaletta ja vuonna 2023 reilu 29 000 kappaletta.
Maksetut ammattitutkintostipendit (milj. euroa)
Kaavio, jossa viivalla maksetut ammattitutkintostipendit euroissa vuositasolla vuodesta 2019 vuoteen 2023. Stipendejä maksettiin vuosia 2019-2021 reilu 10 miljoonaa euroa. Vuodesta 2022 on pientä nousua 11,8 miljoonaan euroon vunna 2023.
Talousluvut
Suhdannepuskurin nettovarallisuus vahvistui selvästi
Työllisyysrahastolla on lain mukaan suhdannepuskuri, jolla turvataan maksuvalmiutta ja tasataan muutoksia työttömyysvakuutusmaksuissa. Suhdannepuskuri muodostuu rahaston varojen ja velkojen erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien velkojen suuruinen. Lain mukaan suhdannepuskuri voi työttömyysvakuutusmaksutasosta päätettäessä ennusteen mukaan ylittää varojen enimmäismäärän kahtena vuonna kolmen vuoden tarkasteluaikana tasaisen maksukehityksen turvaamiseksi. Tällöin työttömyysvakuutusmaksuja ei kuitenkaan saa määrätä edellisvuoden maksuja korkeammiksi. Suhdannepuskurin enimmäismäärä lasketaan vuositilinpäätöksen lukujen perusteella.
Suhdannepuskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työllisyysrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, 2 233 miljoonaa euroa vuonna 2023, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (7,2) ja kerrotaan luvulla 6. Suhdannepuskurin lailla säädetty enimmäismäärä oli 1 861 (1 868) miljoonaa euroa vuonna 2023.
Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos oli 763 (625) vuonna 2023. Nettovarallisuus oli 2 021 (1 258) miljoonaa euroa positiivinen vuoden 2023 lopussa.
Suhdannepuskurin kehitys (milj. euroa)
Pylväskaavio yhdistetty viivoilla, jossa Työllisyysrahaston suhdannepuskurin nettovarallisuuden kehitys sekä viivoilla puskurin lain määrittämät enimmäis- ja vähimmäismäärät vuositasolla vuodesta 2019 vuoteen 2023. Suhdannepuskurin nettovarallisuus on vaihdellut vuosittain. Puskurin nettovarallisuus oli vuonna 2019 1 668 miljoonaa euroa kun taas vuosina 2020 ja 2021 nettovarallisuus laski, ollen 633 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vuonna 2022 suhdannepuskurin nettovarallisuus alkoi kasvaa ja oli 2 021 miljoonaa euroa vuonna 2023. Puskurin lain määrittämä enimmäismäärä on pysynyt 2 000 miljoonan tienoilla ja vähimmäismäärä noin -2 000 miljoonassa.
Avainluvut 2023
Luvut ovat miljoonina euroina.
| Tulot | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Muutos € | Muutos % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Työnantajamaksutulo | 1 238 | 993 | 1 160 | 1 327 | 1 413 | 86 | 6 % |
| Palkansaajamaksutulo | 1 379 | 1 073 | 1 241 | 1 424 | 1 490 | 66 | 5 % |
| Valtionosuudet | 688 | 1 248 | 911 | 717 | 704 | -13 | -2 % |
| Omavastuu- ja muutosturvamaksutulo | 39 | 26 | 23 | 22 | 20 | -2 | -9 % |
| Tulot yhteensä | 3 345 | 3 340 | 3 335 | 3 491 | 3 627 | 137 | 4 % |
| Menot | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Muutos € | Muutos % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Työttömyyskassat, Työllisyysrahaston osuudeet | -954 | -1 372 | -1 463 | -1 039 | -1 098 | 60 | 6 % |
| Työttömyyskassat, valtion osuudet | -685 | -1 245 | -909 | -714 | -700 | -14 | -2 % |
| Eläketurvakeskus | -577 | -870 | -902 | -596 | -600 | 4 | 1 % |
| Kansaneläkelaitos | -206 | -207 | -239 | -243 | -263 | 20 | 8 % |
| Aikuiskoulutusetuudet | -187 | -197 | -186 | -189 | -201 | 12 | 6 % |
| Työ- ja elinkeinoministeriö | -24 | -25 | -14 | -20 | -30 | 10 | 52 % |
| Valtion Eläkerahasto | -8 | -9 | -11 | -8 | -8 | -1 | -6 % |
| Hallintokulut | -19 | -21 | -26 | -23 | -34 | 11 | 48 % |
| Menot yhteensä | -2 659 | -3 947 | -3 750 | -2 832 | -2 934 | 102 | 4 % |
| Nettorahoiustuotot | 8 | -16 | 3 | -34 | 69 | ||
| Nettovarallisuuden muutos | 694 | -623 | -412 | 625 | 763 |
| Nettovarallisuus | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Muutos € | Muutos % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sijoitusomaisus ja rahavarat | 1 020 | 1 831 | 1 339 | 1 885 | 1 869 | -16 | -1 % |
| Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat | 725 | 593 | 679 | 818 | 859 | 42 | 5 % |
| Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat | 0 | 1 287 | 1 299 | 1 299 | 599 | -700 | -54 % |
| Työttömyysvakuuusmaksu- ja muut velat | 78 | 92 | 86 | 146 | 109 | -38 | -26 % |
| Nettovarallisuus | 1 668 | 1 045 | 633 | 1 258 | 2 021 | 763 | 61 % |
Sijoitukset
Harjoitamme sijoitustoimintaa siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuvien rahoitusylijäämien sijoittamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi. Sijoitusomaisuutemme ja rahavarojemme määrä oli 1 869 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopussa. Sijoitustemme tuotto oli 4,1% vuonna 2023 ja se ylitti sijoitussuunnitelmaamme kirjatun tuotto-odotuksen, 2,8 %, ja oli sijoitustoimintamme vertailutuoton kanssa samalla tasolla.
Vastuullinen sijoittaminen
Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme merkitsee sitä, että huomioimme sijoituspäätöstä tehtäessä sijoituskohteen taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social and Governance). Sovellamme ESG-integrointia mahdollisuuksien mukaan kaikissa sijoituksissamme, pois lukien indeksisijoitukset. Varmistamme osaltaan ESG-tekijöiden huomioon ottamista myös siten, että ulkopuolinen taho käy sijoituksemme läpi kaksi kertaa vuodessa ja raportoi mahdollisista poikkeamista.
Suljemme pois mahdollisten sijoituskohteiden joukosta sellaiset yritykset, joiden toimintatapoja pidetään vastuuttomina esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman käyttöön, työntekijöiden oikeuksien tai ihmisoikeuksien polkemiseen liittyen. Lisäksi sijoitamme mahdollisuuksien mukaan niihin yrityksiin, jotka noudattavat YK:n Global Compact -periaatteita.
Sijoitusten jakauma (%)
Ympyräkaavio, jossa Työllisyysrahaston sijoittamien varojen jakautuminen eri sijoituskohteisiin tilikauden 2023 lopussa. Sijoitusten jakautuminen suurimmasta pienimpään kohteeseen: joukkolainat 50 %, rahamarkkinat 43 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 4 % ja osakkeet 2 %.
Sijoitusten tuotto (%)
Liitetty pylväskaavio, jossa Työllisyysrahaston sijoittaminen varojen tuotto ja markkinoiden vertailutuotto prosentteina vuodesta 2019 vuoteen 2023. Rahaston sijoittamien varojen tuotto ja vertailutuotto oli lievästi positiivista vuosina 2019–2021. Vuonna 2022 sijoitustuotto laski –2,9 prosenttiin ja vertailutuotto –2,8 prosenttiin. Vuonna 2023 tuotto nousi 4,1 prosenttiin ja vertailutuotto 4,1 prosenttiin.