Vuosi 2019 tiiviisti

Maksut ja etuudet

Työttömyysvakuutusmaksujen määrää laskettiin

Työttömyysvakuutusmaksuissa siirryttiin valtaosin toteumamallin mukaiseen määräämiseen ja laskutukseen tulorekisterin myötä. Työttömyysvakuutusmaksuja voitiin laskea hyvän talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. Työnantajilta maksuja kerättiin yhteensä 1 277 miljoonaa euroa ja palkansaajilta yhteensä 1 379 miljoonaan euroa.

Työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvä ikoni, joka kuvastaa rahan liikkumista.

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut,
työnantajat (milj. euroa)

Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston työnantajilta keräämät työttömyysvakuutusmaksut viimeisen viiden vuoden ajalta (2015-2019). Työnantajilta kerätyt maksut ovat laskeneet joka vuosi vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2015 Työllisyysrahasto keräsi työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta yhteensä 1 697 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 maksuja kerättiin yhteensä 1 277 miljoonaa euroa.

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut,
palkansaajat (milj. euroa)

Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston palkansaajilta keräämät työttömyysvakuutusmaksut viimeisen viiden vuoden ajalta (2015-2019). Palkansaajilta kerätyt maksut ovat nousseet vuosittain vuodesta 2015 vuoteen 2018 saakka. Vuonna 2019 palkansaajien maksut pienenivät. Vuonna 2015 Työllisyysrahasto keräsi työttömyysvakuutusmaksuja palkansaajilta yhteensä 490 miljoonaa euroa, vuonna 2016 noin 870 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 1 242 miljoonaa euroa, vuonna 2018 noin 1 519 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 1 379 miljoonaa euroa.

Aikuiskoulutusetuuksia palkansaajien osaamisen kehittämiseksi

Aikuiskoulutusetuudet koostuvat aikuiskoulutustuesta ja ammattitutkintostipendistä. Vuonna 2019 aikuiskoulutustukea maksettiin 25 701 henkilölle yhteensä 176,5 miljoona euroa. Tuen saajien määrä kasvoi vuoteen 2018 verrattuna 3,4 %. Ammattitutkintostipendejä myönnettiin 26 187 kappaletta.

Aikuiskoulutustukiin liittyvä ikoni, jossa on omena kirjan päällä.

Aikuiskoulutustuen saajat,
miehet ja naiset (%)

    Tässä kaaviossa on esitettynä aikuiskoulutustuen saajien jakauma sukupuolen mukaan. Vuonna 2019 aikuiskoulutustuen saajista selvä enemmistö oli naisia. Viime vuonna kaikista aikuiskoulutustuen saajista miehiä oli 25 % ja naisia 75 %.

    Aikuiskoulutustuen saajat,
    ikäryhmittäin (%)

      Tässä kaaviossa on esitettynä aikuiskoulutustuen saajat ikäryhmittäin. Viime vuonna aikuiskoulutustuen saajista hieman yli puolet olivat 30-39 vuotiaita. Vuonna 2019 kaikista aikuiskoulutustuen saajista 25–29 vuotiaiden osuus oli 10 %, 30–34 vuotiaiden osuus 27 %, 35–39 vuotiaiden osuus 25 %, 40–44 vuotiaiden osuus 17 %, 45–49 vuotiaiden osuus 10 %, 50–54 vuotiaiden osuus 7 % ja 55–59 vuotiaiden osuus 3 %.

      Talousluvut

      Suhdannepuskuri tasaa muutoksia

      Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 1. luvun 3 §:n mukaan Työllisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi suhdannepuskuri. Suhdannepuskurin lakisääteinen enimmäismäärä muuttui 1.1.2020 alkaen niin, että se vastaa kuuden prosenttiyksikön työttömyydestä aiheutuvia menoja.

      Talouslukuihin liittyvä ikoni, jossa on helmitaulu.

      Suhdannepuskurin kehitys (milj. euroa)

      Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston suhdannepuskurin nettovarallisuuden kehitys sekä puskurin lain määrittämät enimmäis- ja vähimmäismäärät viimeisen viiden vuoden ajalta (2015–2019). Suhdannepuskurin nettovarallisuus on noussut vuosittain vuodesta 2015 saakka. Vuonna 2015 suhdannepuskurin nettovarallisuus oli -684 miljoonaa euroa, lain määrittämä enimmäismäärä 1 521 miljoonaa euroa ja vähimmäismäärä -1 521 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 puskurin nettovarallisuus oli 1 668 miljoonaa euroa, enimmäismäärä 2 062 miljoonaa euroa ja vähimmäismäärä -2 062 miljoonaa euroa.

      Rahoituksen saajatahot (%)

        Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston maksaman rahoituksen jakautuminen prosentuaalisesti eri kohteisiin. Vuonna 2019 Työllisyysrahaston maksamasta rahoituksesta 35 % koostui maksuista työttömyyskassoille, 26 % työttömyyskassoille maksettavista valtionosuuksista, 21 % maksuista Eläketurvakeskukselle, 8 % maksuista Kansaneläkelaitokselle, 7 % aikuiskoulutusetuuksien menoista, 1 % maksuista työ- ja elinkeinoministeriölle, 1 % Työllisyysrahaston hallintokuluista ja 0,4 % maksuista Valtion Eläkerahastolle.

        Avainluvut

        milj. euroa 2015 2016 2017 2018 2019 Muutos
        milj. euroa
        Muutos
        %
        TULOT
        Työnantajamaksutulo 1 626 2 043 1 769 1 458 1 238 -220 -15,1 %
        Palkansaajamaksutulo 490 870 1 243 1 519 1 379 -140 -9,2 %
        Valtionosuus kassat 1 142 1 102 945 774 688 -86 -11,1 %
        Omavastuumaksutulo 73 66 54 50 39 -11 -22,0 %
        Nettorahoitustuotot -1 -4 -5 -7 8 15
        TULOT YHTEENSÄ 3 330 4 077 4 006 3 794 3 353 -442 -11,7 %
        MENOT
        Työttömyyskassat -1 703 -1 581 -1 320 -1 068 -954 -114 -10,7 %
        Valtionosuus kassat -1 142 -1 102 -945 -774 -685 -89 -11,4 %
        Eläketurvakeskus -900 -846 -768 -620 -577 -43 -6,9 %
        Kansaneläkelaitos -121 -167 -208 -228 -206 -22 -9,8 %
        Aikuiskoulutusetuudet ** -98 -116 -151 -187 -187 0 -0,1 
        Työ- ja elinkeinoministeriö -21 -23 -19 -20 -24 4 19,2 %
        Valtion Eläkerahasto -8 -11 -13 -12 -10 -2 -16,8 %
        Vakuutusyhtiöt -1 -1 0 0 0 0
        Hallintokulut -10 -12 -11 -13 -19 6
        MENOT YHTEENSÄ -4 003 -3 859 -3 435 -2 921 -2 659 -261 -8,9 %
        KAUDEN TULOS -673 220 572 872 694 -178
        NETTOVARALLISUUS* -686 -466 106 969 1 668 699

        * Nettovarallisuudessa vuonna 2019 huomioitu Koulutusrahaston nettovarojen arvo 31.12.2018.
        ** Vuoteen 2018 saakka Koulutusrahasto.

        Sijoitukset

        Vastuullista sijoitustoimintaa

        Työllisyysrahasto harjoittaa sijoitustoimintaa siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tulojen ja menojen eriaikaisuudesta johtuvien kassaylijäämien sijoittamiseksi sekä maksuvalmiuden turvaamiseksi. Noudatamme vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

        Työllisyysrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli vuoden 2019 lopussa 1 019 miljoonaa euroa (1 687 vuonna 2018).

        Sijoituksiin liittyvä ikoni.

        Sijoitusten jakauma (%)

          Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston sijoittaminen varojen jakautuminen eri sijoituskohteisiin. Varoista suurin osa oli viime vuonna sijoitettuna rahamarkkinoille sekä joukkovelkakirjalainoihin. Varoista oli tilivuoden 2019 lopussa sijoitettuina rahamarkkinasijoituksiin 446 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 536 miljoonaa euroa, osakkeisiin 18 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 19 miljoonaa euroa.

          Sijoitusten tuotto (%)

          Tässä kaaviossa on esitettynä Työllisyysrahaston sijoittaminen varojen tuotto ja markkinoiden vertailutuotto prosentteina. Vuonna 2015 Työllisyysrahaston sijoitettujen varojen tuotto oli 0,2 % ja markkinoiden vertailutuotto 0,2 %, vuonna 2016 tuotto oli 0,3 % ja markkinoiden vertailutuotto -0,1 %, vuonna 2017 tuotto oli 0,1 % ja markkinoiden vertailutuotto -0,3 %, vuonna 2018 tuotto oli -0,1 % ja markkinoiden vertailutuotto -0,6 % ja vuonna 2019 tuotto oli 0,8 % markkinoiden vertailutuoton ollessa 1,9 %.