Toimitusjohtajan katsaus

Hyvin käynnistynyt talouskasvu hidastui sodan vaikutuksesta

Vuoden 2022 alussa, kahden koronavuoden jälkeen, Suomen talous oli vahvassa kasvussa ja työllisyys parani hyvälle tasolle. Työttömyyden väheneminen alkoi näkyä Työllisyysrahaston tuloksessa, kun työttömyysturvamenot laskivat.

Talouden näkymät kuitenkin synkkenivät selvästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuun lopussa. Sodan vaikutukset heijastuvat monella tavalla maailman ja Suomen talouteen. Myös Työllisyysrahastossa tarkistimme alaspäin arvioitamme vuoden 2022 tuloksesta. Tammi–kesäkuun aikana työllisyyskehitys säilyi kuitenkin hyvänä, ja tuoreimmissa katsauskauden jälkeisissä ennusteissamme lähikuukausien näkymiä on parannettu. Vaikuttaisi siltä, että Ukrainan sodan ja sen seurausten negatiiviset vaikutukset talouteen ja työllisyyteen tulevat viiveellä.

Sodan alettua olemme rahastossa lisänneet varautumistamme erilaisiin sodasta aiheutuviin uhkiin. Olemme entisestään tiivistäneet talouden seurantaa ja raportointia Finanssi­­valvonnalle. Olemme myös nostaneet valmiuttamme kyber­­turvallisuus­­uhkiin varautumisessa sekä panostaneet henkilöstömme jaksamiseen ja hyvinvointiin uudessa haastavassa tilanteessa.

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta onnistuimme vuoden ensimmäisellä puoliskolla hoitamaan lakisääteiset palvelumme tavoitteidemme mukaisesti. Asiakastyytyväisyys rahaston palveluihin on hyvällä tasolla ja esimerkiksi aikuiskoulutus­tuen maksu­hakemusten käsittelyn automaatioaste on noussut erinomaiselle tasolle. Kiitos hyvästä työstä kuuluu kaikille rahaston työntekijöille.

Maksuvalmiutemme on pysynyt hyvänä, ja työttömyys­etuuksien rahoitus on varmistettu. Alkuvuodesta uusimme pankkilaina­limiittimme, mikä toi lisää varmuutta maksu­valmiuteemme.

Uudet toimitilat ja työskentelytavat tukevat tavoitteitamme

Tavoitteenamme on erinomainen asiakas- ja henkilöstökokemus sekä toiminnan tehokkuus. Tavoitetta tukee uusi monitilatoimistomme Helsingin Ruoholahdessa, johon pääsimme muuttamaan tammikuun alussa. Viihtyisät tilat on suunniteltu rahastolaisille myös tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Toukokuussa siirryimme työskentelemään hybridityömallilla. Samalla käynnistimme kokeilun, jossa hyväksi todetun laajan etätyömahdollisuuden lisäksi teemme työtä myös toimistolla yhteisesti sovituin periaattein.

Toimintasuunnitelmamme mukaisesti olemme muun muassa parantaneet tietoturvaa ja tietosuojaa, rakentaneet ja vahvistaneet digitalisoitumisen edellytyksenä olevia osaamisia, jalkauttaneet viime vuoden puolella valmistunutta asiakasstrategiaamme sekä kehittäneet viestintää esimerkiksi avaamalla aikuiskoulutus­tukiasiakkaillemme uudet, kokonaan omat verkkosivut.

Valmistelimme uuden muutosturvan rahoittamista

Kesäkuussa eduskunta hyväksyi muutosturvaa ja työttömyysturvan lisäpäiviä koskevan lakiesityksen, jonka mukaan työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat asteittain ja tilalle tulee muutosturvapaketti, jonka rahoituksesta me Työllisyys­rahastossa vastaamme. Aloitimme valmistautumisen uuteen rahoitustehtävään ja lisäpäivien poistumiseen jo viime vuonna mm. rakentamalla uutta tietojärjestelmää maksujen keräämistä varten.

Kevään aikana sosiaali- ja terveysministeriön asettama jatkuvan oppimisen työryhmä arvioi maksamiemme ammattitutkinto­stipendin ja koulutus­korvauksen uudistamista. Huhtikuussa työnsä päättänyt työryhmä ei tehnyt konkreettisia lainmuutosesityksiä. Tukien vaikuttavuudesta on kuitenkin käynnistymässä arviointityö. Sidosryhmäyhteistyössä uutta oli aloittamamme yhteistyö Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kanssa.

Työttömyys­vakuutus­maksuissa korotuspainetta vuodelle 2023

Vuosien 2021 ja 2022 työttömyys­vakuutus­maksuja korotettiin maltillisesti. Keväällä Työllisyys­rahaston hallitus antoi arvion ensi vuoden maksuista ja arvion mukaan maksuissa olisi korotuspainetta vuodelle 2023. Talouden näkymät vuodelle 2023 ovat puolivuosi­katsausta laadittaessa hyvin vaikeasti ennustettavat ja epävarmat. Työllisyysrahaston hallintoneuvosto antaa ehdotuksen vuoden 2023 työttömyys­vakuutus­maksusta sosiaali- ja terveys­ministeriölle elokuussa 2022.

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki pitää tablettia käsissään ja hymyilee.

JANNE METSÄMÄKI
toimitusjohtaja