Työllisyysrahaston
puolivuosikatsaus 2023

1.1.–30.6.2023

Toimitusjohtajan katsaus

Suomen talouskasvu jatkoi hidastumista ja muutosneuvottelu- ja lomautusilmoitukset lisääntyivät vuoden 2023 alkupuoliskolla. Siitä huolimatta työllisyys Suomessa säilyi edelleen hyvällä tasolla ja palkkasumma kasvoi, mikä on lisännyt työttömyysvakuutusmaksujen tuottoa. Arvioimme Työllisyysrahaston tuloksen olevan selvästi ylijäämäinen tänä vuonna, minkä seurauksena nettovarallisuutemme, eli rahaston suhdannepuskuri, vahvistuu ja ylittänee lailla määritellyn enimmäismääränsä jo kuluvan vuoden aikana.

Maksuvalmiutemme on pysynyt hyvänä ja olemme varmistaneet työttömyysetuuksien rahoituksen. Kesäkuussa maksoimme pois toisen korona-aikana otetuista joukkovelkakirjalainoista, joka oli määrältään 600 miljoonaa euroa.

Onnistuimme hoitamaan lakisääteiset palvelumme jälleen tavoitteidemme mukaisesti vuoden alkupuoliskolla. Tästä kuuluu kiitos kaikille rahaston työntekijöille. Toiminnassamme olemme panostaneet erityisesti hyvään asiakaskokemukseen sekä automaation ja tehokkuuden lisäämiseen. Lisäksi olemme rakentaneet IT-strategiamme edellyttämiä valmiuksia ja valmistelleet keskeisiä kehittämishankkeitamme.

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Mestämäki

JANNE METSÄMÄKI
toimitusjohtaja

Tammi–kesäkuu 2023 lukuina

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut

miljoonaa euroa
(1 715)

Maksetut aikuiskoulutusetuudet

miljoonaa euroa
(94)

Maksu Kelalle työttömyyskassoihin kuulumattomista

miljoonaa euroa
(133)

Maksut
työttömyys-
kassoille

miljoonaa euroa
(963)

Maksut
ansiosidonnaisella
olevien eläketurvasta

miljoonaa euroa
(372)

Suluissa vuoden 2022 tammi–kesäkuun luvut. Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut ja maksut työttömyyskassoille sisältävät myös valtionosuudet.

Kohokohdat

alt=""

Hyvä työllisyystilanne vahvisti talouttamme

Työllisyys on säilynyt hyvällä tasolla vuoden 2023 alkupuoliskolla, huolimatta lisääntyneistä muutosneuvottelu- ja lomautusilmoituksista. Hyvä työllisyystilanne on lisännyt työttömyysvakuusmaksujen tuottoa, minkä seurauksena arvioimme tuloksemme olevan selvästi ylijäämäinen tänä vuonna.

Maksuvalmiutemme on pysynyt hyvänä ja olemme varmistaneet työttömyysetuuksien rahoituksen. Kesäkuussa maksoimme pois toisen korona-aikana otetuista joukkovelkakirjalainoista, joka oli määrältään 600 miljoonaa euroa.

alt=""

Selvitimme aikuiskoulutustuen käytön motiiveja ja vaikutusta

Toteutimme ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa asiakastutkimuksen, jossa selvitimme tuensaajien päämotiiveja tuen hakemiseen ja heidän kokemaansa tuen vaikuttavuutta. Kaikista vastaajista 59 % kertoi tavoitelleensa tuen turvin alanvaihtoa. Useimmiten alanvaihtosuunnitelmien taustalla oli kuormitus nykytyössä. 

Asiakastutkimus osoitti, että tuensaajat hyödyntävät tukea vastuullisesti ja monipuolisesti työelämän haasteiden ratkomiseen.

alt=""

Kehitimme aikuiskoulutustuen asiointia ja lisäsimme automaatiota

Asioinnin helpottamiseksi luovuimme alkuvuonna erillisistä hakemustyypeistä asiointipalvelussa ja siirryimme yhteen hakemispolkuun, jossa asiakasta ohjataan eteenpäin tämän tekemien valintojen perusteella.

Jatkoimme aikuiskoulutustuen maksuhakemusten automatisointia. Tammi-kesäkuun aikana 83,4 % kaikista maksuhakemuksista käsiteltiin automaattisesti, parannusta edelliseen vastaavaan jaksoon verrattuna oli 9,7 %. Lisäksi otimme käyttöön automaattisen päätöksenteon hakemuksissa, joilla haetaan jatkoa tukioikeudelle.

alt=""

Aloitimme uuden muutosturvan toimeenpanon

Uusi muutosturvapaketti tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille, 55 vuotta täyttäneille työntekijöille otettiin käyttöön vuoden alussa. Muutosturvamaksujen kerääminen ja käsittely on alkanut suunnitelman mukaisesti uuden tietojärjestelmällämme avulla. Olemme myös neuvoneet aktiivisesti työnantajia muutosturvamaksuihin liittyvissä kysymyksissä.

Rahoitamme muutosturvapaketin työnantajilta perittävällä muutosturvamaksulla, jossa on yhtä suuret irtisanovalta työnantajalta perittävä osa sekä yhteinen osa.