Työllisyysrahaston
vuosikertomus 2022

Toimitusjohtajan katsaus

Vuoden 2022 alussa Suomen talouden näkymät olivat vielä kohtuulliset, mutta tilanne muuttui nopeasti Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa. Työllisyys Suomessa kehittyi haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta kuitenkin myönteisesti vuoden 2022 aikana.

Muuttuneiden näkymien vuoksi tarkistimme alaspäin arviotamme vuoden 2022 tuloksesta maaliskuussa. Hyvänä jatkunut työllisyyskehitys näkyi rahaston taloudessa, ja annoimme kaksi positiivista tulosvaroitusta loppukesällä. Vuoden 2022 tulos muodostui lopulta selvästi budjetoitua paremmaksi, ja Työllisyysrahaston suhdannepuskuriin kertyi varallisuutta kahden alijäämäisen vuoden jälkeen.

Maksuvalmiutemme pysyi edelleen hyvänä, ja työttömyysetuuksien rahoitus varmistettiin. Alkuvuodesta uusimme pankkilainalimiittimme, mikä toi lisää varmuutta maksuvalmiuteemme.

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki hymyilee ja pitää kahvikuppia käsissään.

JANNE METSÄMÄKI
toimitusjohtaja

Vuosi 2022 lukuina

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut ja maksut työttömyyskassoille sisältävät myös valtionosuudet. Suluissa vuoden 2021 luvut.

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut

miljoonaa euroa
(3 335)

Maksetut aikuiskoulutusetuudet

miljoonaa euroa
(186)

Maksu Kelalle työttömyyskassaan kuulumattomista

miljoonaa euroa
(239)

Maksut
työttömyys-
kassoille

miljoonaa euroa
(2 372)

Maksut
ansiosidonnaisella
olevien eläketurvasta

miljoonaa euroa
(913)

Kohokohdat

Tuloksemme parani alkuvuoden synkistä näkymistä huolimatta

Talouden näkymät synkkenivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa. Sodan vaikutukset heijastuivat monin tavoin maailman ja Suomen talouteen. Työllisyys säilyi kuitenkin Suomessa korkeana, mikä heijastui myönteisesti rahaston taloudelliseen tilanteeseen.

Vuoden 2022 tulos muodostui lopulta selvästi budjetoitua paremmaksi ja suhdannepuskuriin kertyi nettovarallisuutta kahden alijäämäisen vuoden jälkeen. Suhdannepuskurin tehtävänä on turvata rahaston maksuvalmiutta ja tasata työttömyysvakuutusmaksuja.

Kehitimme aikuiskoulutus­etuuksien palveluita

Kehitimme aikuiskoulutusetuuksien asiointipalvelua asiakaspalautteen ja mitatun asiakaskokemuksen perusteella. Paransimme mm. asiointipalvelun viestitoimintoa ja hakulomakkeiden toiminnallisuuksia sekä onnistuimme kasvattamaan automaattisen päätöksenteon osuutta aikuiskoulutustuen maksuhakemusten käsittelyssä. Automaattisten päätösten osuus kaikista antamistamme maksupäätöksistä oli 78 % (63 %) vuonna 2022.

Keväällä julkaisimme aikuiskoulutustuelle omat verkkosivut. Tavoitteenamme on palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja selkeyttää tuen hakemiseen liittyviä asioita sekä kertoa laajemmin aikuiskoulutus­tuen hyödyistä työntekijöille, työnantajille ja yrittäjille.

Valmistauduimme uuteen rahoitustehtävään

Uusi muutosturvapaketti tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille, 55 vuotta täyttäneille työntekijöille otettiin käyttöön tammikuussa 2023. Rahoitamme muutosturvapaketin työnantajilta perittävällä muutosturvamaksulla, jossa on yhtä suuret irtisanovalta työnantajalta perittävä osa sekä yhteinen osa. Yhteinen osa rahoitetaan kaikilta työnantajilta työttömyys­­vakuutusmaksua korottamalla.

Valmistauduimme muutos­turvapaketin rahoitus­tehtävään muun muassa rakentamalla uuden tietojärjestelmän muutos­turvamaksun keräämiseen sekä tiedottamalla työnantajia ja muita sidosryhmiä uudesta maksusta.

Rahoitamme laajasti suomalaista työelämää

Työllisyysrahaston keräämillä työttömyys­vakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamista kehittämistä aikuiskoulutus­etuuksilla. Vuonna 2022 palkansaajat ja työnantajat rahoittivat työttömien, aikuis­opiskelijoiden ja eläkeläisten päivittäistä elämää noin 3 miljardilla eurolla. Tässä videossa avaamme rahavirtojamme, eli mistä meille tulee varoja ja mihin rahat käytetään.

Video on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.